Anarâškielâ láá tutkâm iänááš läddliih kielâčeepih, tego Erkki Itkonen já Pekka Sammallahti. Taan ääigi anarâšah láá jiejah meid fáárust kielâtutkâmist. Merhâšittee anarâš kielâtotkeeh láá Matti Morottaja já Marja-Liisa Olthuis. Anarâškielâ totkoo Oulu ollâopâttuv Giellagas-institutist. Anarâškielâ seervist lii jieijâs tutkâmjuávkku, kote il. viggá dokumentistiđ kielâ já kulttur. Meiddei Sämitigge lii ovdedâm anarâškielâ tutkâm sänikiirjijd já kielâoopâid kuástidmáin.
Anarâškielâst lii čallum iänááš eres kielân ko anarâškielân. Kieskâd anarâškielân láá almostum motomeh uáppeečáittuseh. Láá meiddei jurduuh tieđâlii forum vuáđđudmist.
Anarâškielâ kyeskee tutkâmušah láá nuurrum liiston. Listo lii uáinimist Mervi Skopets google-dokumentist Inarinsaamen kieltä käsitteleviä tutkimuksia ja tutkijoita, já toos puáhtá meiddei iävtuttiđ lasattâsâid.
Toh, kođeh halijdeh jiejah tutkâđ puáris käldeid, te pyehtih eelliđ uáppásmin meiddei tekstâamnâstuvváid, main láá liiŋkah puáris tevstáid, moh kávnojeh neetist.
Anarâškielâ totkeeh (puustavoornigist)
Erkki Itkonen
Almostitmeh:
- Der ostlappische vokalismus von qualitätiven standpunkt aus (Nuorttâsämikielâ(i) vokalism kvalitetlii uáinust). Náguskirje. 1939.
- Inarilappisches Wörterbuch. Suomalais-Ugrilainen seura 1987. Anarâškielâ sänikirje, mii lii čallum saksakielân. Aneh sistees ceelhâovdâmeerhâid anarâškielân. Sänikirje lii juohhum neelji uásán.
- Inarinsaamelaisia kielennäytteitä (toimittanut Lea Laitinen). Suomalais-Ugrilainen seura. Helsinki 1992.
Lauri Itkonen
Tuomo Itkonen
Lea Laitinen
Lea Laitinen lii lamaš Erkki Itkosii iššeen tooimâtmin sehe Inarilappisches Wörterbuch já Inarinsaamelaisia kielennäytteitä.
Matti Morottaja (Kuobžâ-Saammâl Matti)
Tieđâliih almostitmeh:
- Säämi-Suomâ sänikirje (oovtâst Pekka Sammallahtijn). Girjegiisá 1993.
Marja-Liisa Olthuis (Kaabi Eljis Márjá-Liisá)
Oulu ollâopâttuv lehtor, FT
Tieđâliih artikkeleh:
- Inarinsaamen kielen vuosisadat. Virittäjä 104 (2000) : 4, 5.
- Sanaston aktiivisen kartuttamisen metodiikkaa. Mallina inarinsaameen luodut biologian uudissanat. Virittäjä 4/2003.
- Uhanalaisen kielen elvytys:esimerkkinä inarinsaame. Virittäjä 4/2003.
Tieđâliih almostitmeh:
- Inarinsaamen lajinnimet: lintujen ja sienten kansannimitysten historiaa ja oppitekoisten uudisnimien muodostuksen metodiikkaa. Náguskirje, Giellagas-institut 2007.
- Revitalising Indigenous Languages: How to Recreate a Lost Generation. (Oovtâst Suvi Kiveläin). Multilingual Matters 2013.
Annika Pasanen
Helsig ollâopâttuv totkeetuáhtár
Pekka Sammallahti (Sevtil-Piäkká)
Tieđâliih almostitmeh:
- Säämi-Suomâ sänikirje (oovtâst Matti Morottajain). Girjegiisá 1993.
- Inarinsaamen käänteissanakirja. Giellagas-instituutti 2007.
Frans Äimä
Fooneetliih tutkâmušah anarâškielâst.
- Eine gruppe von vokalwechselfällen im Inarilappischen (Ovdâmeerhah anarâškielâ vookaalnubástusâin). Lectio praecursoria (nágáttâllâmtilálâšvuođâ sahâvuáru).
- Phonetik und lautlehre des Inarilappischen (Anarâškielâ fonetiikka ja fonologia). 1918 (vuossâmustáá almostum 1914).
Anarâškielân čallum uáppeečáittuseh
Pro Gradu -tuđhâlmeh
- Linnanmäki, Teija (2013): ”MIJJÂN LII ADELUM MAASSÂD MII LAPPUM KIELÂ JÁ IDENTITEET”: Eenikielâ molsom suomâkielâst anarâškielân.
- Skopets, Mervi (2013): Uđđâ testament jurgâlem anarâškielân. Suomakielâst anarâškielân – keevâtlâš pággu vâi máhđulâšvuotâ uccâ kielân (pdf)
- Seurujärvi, Miina (2016): Anarâškielâ kuulmâstaavvâlsâš nominij sujâttemparadigmah (pdf)
- Mäenpää, Iiris (2016): Matematiik oppâkirje iäláskit anarâškielâ: siskáldâsanalyys anarâškielân jurgâlum nube luoka matematiik oppâkiirjijn (pdf)
- Morottaja, Petter (2016): Anarâškielâ vokalij kvalitetnubástusâi myensteristem Kielâtekno anarâškielâ morfologisii analysaattorist (pdf)
Kanditattuđhâlmeh
- Morottaja, Anna (2011): Omâstemhäämih Eero-Piäkká Aikio kielâst.
- Lehtola, Henna (2014): “Kyevti anarâšnuorâ kielâkevttim” (tärhis nommâ váilu).
- Seurujärvi, Miina (2014): “Anarâškielâ vyelgiđ kuus -tábáhtusah Mattus Ilmar Sevŋis vuođâlohán -čalluin”.